Britannian maahanmuutto 1980

Otsikoin jutun yleisellä tasolla, vaikka tämä keskittyykin tuon aikakauden brittiläisen parlamenttiedustajan ja ministerin Enoch Powellin terävään ja pelkäämättömään maahanmuutto-ongelmien esilletuomiseen.

Powell esitti viestinsä hienostuneella kielellä ja välillä kuunnellessa tuntuu, että liiankin tarkalla määrittelyllä pohjustettuna. Mutta nuo saattoivat olla tuolloinkin välttämätömyyksiä, jotta saa nämä toisten vieroksumat näkökannat esille.

Ohessa suunnilleen aikajärjestyksessä kolme Youtube-videota, joista itse katsoin ensimmäisenä tuon viimeisen vuodelta 1980. Ohessa juttujen sisältöä kommentteineen.

Enoch Powell Responds to Being Called A Racist | The Dick Cavett Show 14.5.1971.

Powellin mukaan rasisti -sanaa käytetiin tuolloin (itse lisään tuolloinkin) herjaamiseen, se on paljolti määrittelemätön ja sitä käytetään mielen mukaan.

Rotu on hyvin käytännöllinen ilmaisu tällä hetkellä. USA:ssa rotukysymys koskee maan mustaa väestöä, mutta asian tausta on hyvin erilainen kuin Britanniassa, joka on monessa suhteessa poikkeava monesta muustakin maasta.

Brittiläisessä maailmanvallassa asui joka puolella ihmisiä brittivallan alla. Pitkään aikaan Britanniassa ei ollut lakia rajoittamassa eri puolilta kansainyhteisöä asuneita ihmisiä muuttamasta Britanniaan.

Silti monissa Britannian siirtomaissa oli oma kansalaisuutensa, eikä briteillä ollut automaattisesti oikeuksia asettua noihin maihin. Näistä Powell mainitsee esimerkkinä Intian ja Jamaikan. Toisen maailmansodan jälkeen ilmaliikenteen kehittyminen muutti asioita mahdollistamalla helpon maahantulon Britanniaan.

Käytännössä maahan alkoi tulemaan työvoimaa, koska Britannian laki ei sitä estänyt – olivathan nämä brittiläisen yhteisön ihmisiä. Lopulta vuonna 1962 kansalaisuuslaki muutettiin (säädettiin, tms.). Tällöin maahan jo tulleet ja käytännössä maahantulon jatkuminen aiheuttivat sen (vuoteen 1971 mennessä), että Powellin päättelyn mukaan seuraavan vuosisadan alussa (siis aikana, jota juuri elämme) monet Britannian kaupunkien alueet ovat muuttuneet sellaisiksi, että niillä ei ole mitään yhteyttä perinteellisiin britteihin. Täytyypä sanoa, että tarkalleen oikeaan osunut ennuste, valitettavasti.

Juttu jatkuu maahanmuuttoon liittyneeseen lakialoitteeseen, mutta tuota on vaikeampi seurata, koska sitä ei kunnolla avata.

Lopussa Powell ihmettelee, että vaikka joillain alueilla (Lontoon keskusta tms.) asukkaat näkevät heidän elämäänsä vaikuttavia suuria muutoksia, ’kukaan’ ei siitä välitä eikä tuo esille. Tuossa tarkoitettaneen väestön muuttumista ei-brittiläiseksi. Ja tämä on nähdäkseni syynä, että Powell nostaa nuo asiat esille.

Enoch Powell & Jonathan Miller Debate Issues Around UK Immigration | The Dick Cavett Show 14.5.1971

Tässä saman ohjelman jatkoa, mukana nyt opponentti. Ihan mielenkiintoista, opponentti ei oikein saa sanottua viestiään, suosittelen.

Powell tuo hyvin esille sen, että mahdollinen maahanmuutto joistain Euroopan maista sikäläisen kulttuurin ihmisistä ei olisi ongelma juuri tuon saman kulttuuritaustan takia.

Enoch Powell | Speech on Immigration | House of Commons | 10/03/1980

Enoch Powellin puhe maahanmuutosta Britannian parlamentissa vuonna 1980. Tuossa Powell kuvaa, kuinka brittikaupunkien väestöissä on näkyvissä melkoista muutosta siirtomaista muuttaneen väestön aikaansaamana. Powellin mukaan seuraavan vuosisadan alkupuolella monet brittikaupungit ovat monilta osiltaan aivan eri väestön asuttamia kuin perinteellisten brittien.

Powell tuo esille, että kehityksen jatkuessa on olemassa kolme vaihtoehtoa. Ensinnäkin on mahdollista, että tulijat sekoittuvat kantaväestöön ja kaikista tulee brittejä sulassa sovussa.Tämä ei olisi toteutumassa johtuen suuresta kulttuurierosta ja suuresta maahanmuuttonopeudesta. Toinen vaihtoehto on jonkinlainen kaaos ja ehkä ainakin nykyisenkaltaisen brittiyhteiskunnan romahtaminen. Kolmas vaihtoehto olisi etnisten ryhmien erottaminen toisistaan.

Ensimmäinen olisi (tietenkin) Powellin mielestä hyvä, vaikka pitääkin sitä erittäin epätodennäköisenä. Kaksi muuta ovat nähdäkseni hänen mielestään (erittäin) huonoja. Ongelmana tuossa puheessa on se, että parlamentissa pitää kaikki sanoa niin sivistyneellä tavalla, että sisältö helposti hukkuu.

Olisiko kenties tuon kolmannen (siis huonon) vaihtoehdon esikuvana tuolloin voimassa ollut Etelä-Afrikan apartheid, tai ehkä Israelin hallinnoimat palestiinalaisalueet (eli asukkaat ilman todellisia kansalaisoikeuksia); muitakin esimerkkejä aiheesta tietenkin löytyy.

Yhtä kaikki, Enoch Powell on suuri näkijä ja asioista selkokielellä kertova. Valitettavasti vain Britanniassa näitä asioita ei ole otettu huomioon ja Powellin vaihtoehto kaksi on nähdäkseni hyvää vauhtia toteutumassa, ihan kuin meilläkin.

     ***     ***     ***

Pakko kertoa oma kokemukseni ehkä vuodelta 2008; tuolloin olimme työpailla erään keski-ikäisen brittinaisen koulutuksessa englanninkielistä esiintymistä opettelemassa. Nainen oli ihan sympaattinen ja piti suomalaisia arvossa. Tauolla tuli puhuttua eri kulttuureista, koska nuokin olivat esillä koulutuksessa. Joku kysyi jotain Britannian maahanmuutosta ja noiden sopeutumisesta. Tuo nainen oli varsin optimistinen ja sanoikin, että lopulta kuitenkin kaikista tulee brittejä. Ihan kuin Powellin ensimmäisessä vaihtoehdossa. Tosiasiassa siis tiedämme, että näin ei ole käymässä, vaan paljon pahemmin.

     ***     ***     ***

Ensimmäinen omakohtainen kokemus Eurooppaan suuntautuvasta maahanmuutosta oli itselläni vuonna 1982, kun olin vajaa puoli vuotta harjoittelijana Alankomaiden eteläosassa (Eindhoven) ja mitä ilmeisimmin Hollannin siirtomaista tulleet maahanmuuttajat olivat (usein) omilla alueillaan näkyviä ryhmiä. Pohdiskelin tuolloin, että eikö olisi helpompi elää yhden kulttuurin maissa kuin selvästi lisääntyvässä monikulttuurisuudessa (ajattelin tuossa varmaan jotain eri sanaa tuolloin).

Samana vuonna tuli käytyä myös Englannissa, mutta parin päivän matkan aikana tuolla ei ehtynyt tulla käsitystä maahanmuuton vaikutuksista. Ne lähinnä näyttivät aika vähäisiltä turistin kannalta. Jo parikymmentä vuotta myöhemmin näkyvyys olikin jo aivan eri luokkaa.

     ***     ***     ***

Suomi kohtasi Venäjän kautta tulleen turvapaikanhakuun pohjautuvan maahanmuuton ensimmäisen kerran vuonna 1990. Tiettävästi presidentti Koivisto oli sitä mieltä, ettei noille (somaleille) tulisi antaa turvapaikkaa, koska Neuvostoliitossa heitä ei vainota.

Kuitenkin Holkerin hallitus (mm. oikeusministerinä Tarja Halonen) päätti kuitenkin toisin ja myönsi heille maahantulo-oikeuden, josta voi ajatella alkaneen Suomeen suuntautunut isompi vaihe kolmannesta maailmasta peräisin olevaan maahanmuuton.

Aiheesta on hyvä artikkeli MTV3:lla: Salaiset arkistot 1990: Hallituksella oli järeä somalipykälä valmiina.

Asiaa hallituksessa olivat päättämässä erityisesti: Harri Holkeri (pääministeri, kok), Jarmo Rantanen (sisäministeri, sdp), Matti Louekoski (sdp), Ilkka Suominen (kok), Pertti Salolainen (kok), Ole Norrback (rkp) ja Tarja Halonen (oikeusministeri, sdp).

Kaikki olisi voinut siis mennä toisinkin. Valitettavasti meillä oli paljon voimia Suomen hyvän tulevaisuuden turmelemiseksi.