Jatkan New Orleansin piirisyyttäjä Jim Garrisonin 25 vuotta vuoden 1963 tapahtumien jälkeen julkaiseman yhteenvetokirjan läpikäyntiä (Jim Garrison, JFK – Avoin tapaus, 1988/1992, Book Studio).
Koska tekstiä tulee paljon jopa tuon 400-sivuisen kirjan muistiinpanoistanikin, niin julkaisen taas yhden oleellisen parin sivun yhteenvedon asiaan. Sivulta 307 lähtien.
*** *** ***
Taikaluoti; Garrison kertoo nostamansa oikeudenkäynnin tapahtumista.
Tohtori Nichols todisti edelleen, että presidenttiä oli ammuttu paitsi etupuolelta myös takaapäin. tohtori Nichols kuvaili helppotajuisesti, miten takaa tulleiden luotien oli ollut pakko tunkeutua presidentin ruumiiseen eri kulmista, mikä merkitsi sitä, että kiväärimiesten oli pitänyt ampua kahdesta asemapaikasta.
Garrisonin porukka oli toiveikas, että Nicholsin todistajanlausunto osoittaisi kertakaikkisen mahdottomaksi Warrenin komission virallisen kertomuksen siitä, että yksi luoti oli aiheuttanut presidentti Kennedyyn ja Teksasin kuvernööriin John Connallyyn seitsemän sisäänmeno- ja ulostulohaavaa. Hallitus omaksui tämän kannan, joka opittiin tuntemaan taikaluotiteoriana. Koska hallitus oli jo päätellyt, että yksi luoti (kolmesta) meni kokonaan ohi (sirpale iski sivustakatsoja James Teagueta poskeen) ja toinen iski Kennedyä päähän murskaten hänen kallonsa, Kennedyn ja Connallyn loput seitsemän haavaa jäivät kolmannen ’taikaluodin’ osalle.
Seitsemän haavaa aiheutuivat hallituksen selonteon mukaan seuraavasti: Presidentin selkään tai niskaan (1) tunkeutunut luoti suuntasi kulkunsa alaspäin noin 17 asteen kulmassa. Sitten se liikkui ylöspäin ja tuli ulos Kennedyn ruumiista kaulan kohdalta (2). Se kulki edelleen Connallyn ruumiiseen hänen oikean kainalonsa takaosasta (3). Koska kuvernööri Connally oli istunut suoraan presidentin edessä, täytyy olettaa, että luoti siirtyi jollakin tavoin niin paljon oikealle, että kulki vasemmalle päin ja osui Connallyyn. Nyt luoti lähti kulkemaan alaspäin 27 asteen kulmassa, murskasi Connallyn viidennen kylkiluun ja tuli ulos hänen rintansa oikeasta reunasta (4). Luoti kulki edelleen alaspäin ja tunkeutui sitten Connallyn oikeaan nilkkaan (5) ja murskasi värttinäluun. Tultuaan ulos kuvernöörin nilkan toiselta puolelta (6) se tunkeutui hänen vasempaan reiteensä (7), josta se myöhemmin tippui ulos.
Tämä lähes ehjä luoti löydettiin virallisen kertomuksen mukaan myöhemmin Parkland Hospital – sairaalan käytävältä, ilmeisesti sairaalavuoteesta pudonneena.
Hiljattain tuli suunnilleen Kennedyn salamurhan 60-vuotispäivänä MTV:ltä Oliver Stonen JFK Revisited (2021) – ohjelma. Tuo täydensi Stonen vuoden 1991 JFK – Avoin tapaus -elokuvaa tuon jälkeen kongressin säätämän Kennedy Records Act:in myötä vapautettujen asiakirjojen huomattavilla lisätiedoilla. Tuossa ohjelmassa mm. luotien lentoratoja läpi, suunnilleen kohdassa 46 - 50 minuuttia.
Ohessa vielä kohdasta 22:40 arkistokuva kyseisestä taikaluodista:
*** *** ***
Kirjaan tähän vileä lyhyesti muutamia aiheeseen liittyviä yksityiskohtia piirisyyttäjä Garrisonin kirjasta:
-
Dallasin Dealey Plazalla olleiden todistajien suuri enemmistö kuuli toistuvaa kivääriammuntaa heinikkoiselta kumpareelta Kennedyn etupuolelta. Seuranneessa ajojahdissa Dallasin poliisi otti kiinni kolme miestä ja marssitti heidät haulikkovartiossa pois. Vaikka lehdistö otti lukuisia valokuvia, niin noita uutiskuvia heidän pidättämisestään ei kuitenkaan koskaan julkaistu eikä heidän arkistokuvistaan, sormenjäljistään tai nimistään ole jäljellä luetteloa.
-
Lee Oswaldille tehtiin hänen pidättämispäivänään nitraattitesti, jonka tulokset osoittivat, ettei hän ollut laukaissut kivääriä lähimmän 24 tunnin aikana. Sekä liittohallitus että Dallasin poliisi pitivät tämän tosiseikan salassa kymmenen kuukautta.
-
Todettakoon, että Oswaldin sormenjälkiä ei koskaan löydetty Mannlicher-Carcano-kivääristä, jota hänen väitettiin käyttäneen. Mielenkiintoisesti, kun FBI oli tutkinut kiväärin löytämättä Oswaldin sormenjälkiä tai mitään muutakaan vastaavaa, niin seuraavana päivänä paikallispoliisi ilmoitti kiihtyneenä löytäneensä kivääristä Oswaldin kämmenen jäljen. Warrenin komissio sivuutti tämän asian kokonaisuudessaan päätelmistään.
-
Tuo kivääriasia oli varsin sekava, koska ei ole luultavaa tuon korkeintaan keskinkertaisen italialaiskiväärin olleen salamurhaajan käyttämä. Nimittäin salamurhaajan ”sopesta” löytynyt kivääri oli hyvin piilotettu ja sen löysi insinöörintutkinnon omaava ja aseasiantuntijana tunnettu konstaapeli Weitzman. Dallasin poliisin murharyhmän päällikkö Will Fritz kysyi tapahtumapaikalla Weitzmannilta kiväärin tyyppiä ja sai vastaukseksi saksalaisen 7.65 Mauserin. Vielä keskiyöllä 22. marraskuuta Dallasin piiriasianajaja kertoi tiedotusvälineille, että löydetty ase oli Mauser.
-
Asia mutkistui, kun samasta huoneesta kuin Mauser, löydettiin kolme tyhjää Mannlicher-Carcano-kiväärin hylsyä, ollen kaikki lähekkäin ikkunan vieressä ja melkein yhdensuuntaisina. Tämä järjestely teki löytämisen helpoksi, mutta sijainti oli täysin epäuskottava.
-
Ei myöskään löytynyt patruunakampaa, jota voi käyttää pulttilukkoisessa kertalaukaistavassa kiväärissä käsisyöttöä nopeampaan tulitukseen.
- Osoittautui että tuota Mannlicher-Carcanoa ei oltu kohdistettu käytännössä ollenkaan. Koeammuntoja ei pystytty tekemään ennen kuin ase oli kohdistettu. Warrenin komissiota tämäkään asia ei kiinnostanut.
-
Kukaan koeammunnan kivääriasiantuntijoista ei pystynyt kohdistuksen jälkeenkään toistamaan ’Oswaldin urotyötä’. Todettakoon, että Mauser katosi iäksi, sen jälkeen, kun se oli joutunut ylikomisario Fritzin käsiin.
-
Kivääriasia mutkistui vielä lisää, kun riippumattoman dallasilainen elokuvayhtiön ottamassa elokuvassa poliisimiehet kuljettavat salamurhaajan kivääriä paloportaita alas hellin ottein. Maassa kiväärin nosti korkealle ilmaan korkea-arvoinen virkamies ja kuvatekstinä luki: ”Salamurhaajan kivääri”. Garrison ei tunnistanut kiväärin tyyppiä, mutta se ei voinut olla kumpikaan edellä mainituista kahdesta. Tämä kolmas kivääri oli myös hävinnyt. Mielenkiintoista suhtautumista todisteisiin ja tutkintaan.
-
(s. 66). Warrenin komission asiamies oli haastatellut sotilaita, jotka olivat olleet Oswaldin kanssa tekemisissä. Garrison tutki haastatteluja merijalkaväestä mm. Oswaldin petinaapurin Delgadon osalta palveluaikana El Toron sotilastukikohdassa. Tuon Delgadon mukaan Oswaldin oli ollut hankala saavuttaa vähimmäistulosta kivääriammunnassa. Tuon Delgadon mukaan Oswald luki paljon ja keskusteli paljon ajatuksistaan, mutta ne eivät olleet suuntautuneet hallitustamme vastaan tai olleet mitään sosialismista. Muitakin vastaavia johtopäätöksiä sisältäviä haastatteluja oli Warrenin komissio suorittanut.
-
Garrison alkaa käymään uudelleen läpi Thornleyn, sen Kalifornian El Toron merijalkaväen tukikohdan sen sotilaan haastattelua, joka ainoana oli huomannut jotain kommunistisympatioita Oswaldilla. Sama sotilashan oli myös haastatelluista se, joka oli punkannut ihan eri puolella tuota isoa tukikohtaa kuin Oswald. Oswald oli siis tuolla vuonna 1959.
Tuon Thornleyn todistus sisälsi 33 sivua. Kaikkien muiden, myös viereisessä petissä asustaneen haastattelut oli typistetty puolen sivun pituisiksi. Tuohon Thornleyhyn liittyy myös kumma huomio, että tämä oli saapunut New Orleansiin vuonna 1961 ja lähtenyt sieltä muutama päivä Kennedyn salamurhan jälkeen. Thornley oli myös usein nähty noina aikoina Oswaldin kanssa yhdessä, mutta tämä ei tullut esille Warrenin komission raportista.
Kun Garrison sitten tavoitti Thornleyn ja haastatteli tätä toimistossaan, niin Thornley kyllä myönsi tavanneensa Guy Banisterin ja David Ferrien, mutta ei Lee Oswaldia (sinä aikana, kun molemmat olivat New Orleansissa).
-
Monet Oswaldia koskeneet asiakirjat eivät olleet enää piirisyyttäjä Garrisonin käytettävissä, koska hallitus oli määrännyt ne salaisiksi.
*** *** ***
Tuosta Oliver Stonen elokuvasta JFK Avoin tapaus, on lyhyitä pätkiä YouTubessa, jotka löytyvät YouTuben hakukentässä JFK (x/7), ohessa kiinnostava osa 6/7 Zapruderin kaitafilmistä. Luonnollisesti muut tapahtumat ovat dramatisoituja parhaan arvauksen mukaisiksi.
https://www.youtube.com/watch?v=2nmGS8rVuIM
