Suomi ja talousahdinkomme

Oheinen viiden vuoden päähän ulottuva skenaariokuva on peräisin Valtionvarainministeriön julkaisuista (lähteenä alunperin Kansainvälinen valuuttarahasto). Tilanteemme näyttää erittäin huonolta verrattuna muihin Pohjoismaihin ja kolmeen Baltianmaahan. Kuvassa siis julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Samaan aikaan, kun viime vuosina esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat vähentäneet valtionvelkaansa, on Suomi lisännyt sitä edellisellä vaalikaudella jopa 30 miljardia euroa. Tätä lisäystä on perusteltu ulkoisilla syillä, mutta samat syythän (korona ja Ukrainan sota) ovat vaikuttaneet meihin kaikkiin.

Seuraavassa pohdintaani Pohjoismaiden ryhmän kannalta:

Pohjoismaita pohtimalla voi päätellä mm. että
- eurolla on eroa; Suomi on ainoa euromaa tuossa ryhmässä
- oman valuutan lisäksi Skandinaavimaat oletettavasti hyötyvät kulttuurisesta, maantieteellisesta ja kielellisestä yhteydestään.

Tanska puolestaan on maantieteellisesti osa Keski-Eurooppaa, jolla on myös itsellään suuri asukastiheys ja sen myötä lyhyet etäisyydet. Ilmastokin on lauha, jolloin maatalous menestyy.

Ruotsillakin on meitä läheisempi yhteys Keski-Eurooppaan, lisäksi Ruotsi on meita tuplasti isompi ja siis skandinaavimaiden yhteydessä. Ruotsilla on myös hyvät meriyhteydet aina sulaan Pohjanmereen.

Norjalla on Ruotsiakin paremmat ainasulat satamat ja tietenkin runsaat fossiilisen energian lähteet, joita Norja on osannut ja osaa hyödyntää edukseen.

Islanti puolestaan on meitä pienempi ja meitäkin syrjemmässä, mutta osaa nykyään hyödyntää matkailua menestyksekkäästi.

Meillä puolestaan oli aikoinaan hyvät yhteydet itänaapurin kauppaan mutta - kuten tiedossa - niitä ei ole näköpiirissä olevana aikana enää käytettävissä. Pelkästään tämän perusteella voi todeta, että olemme köyhtyneet pysyvästi.

Nalle Wahlroosin lyhyt suomenkielinen haastaattelu Sveriges Radiolle, jossa Nalle Ruotsin osalta sanoo ei eurolle.

Alinna on teollisuuden tilaukset pitkäaikaistilastona näkyvissä; laskua yli 30 prosenttia.