JFK - Avoin tapaus - motiivit salamurhalle

Kirjoitan tiivistelmiä John F. Kennedyn salamurhasta ja siihen liittyvistä asioista nyt kun tulee pian kuluneeksi 60 vuotta tapahtuneesta.

Käyn läpi New Orleansin piirisyyttäjän Jim Garrisonin kirjaa JFK - Avoin tapaus vuodelta 1988 (suomeksi 1992), Garrison kuvaa tutkimuksiaan, jotka käynnistyivät kun pari vuotta tapahtuneiden jälkeen oli selvää, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää liittohallituksen virallisissa tutkimuksissa ja johtopäätöksissä. 

Laitan vielä yhtenä tiivistyksenä Garrisonin esittämää pohdintaa Yhdysvaltojen tiedustelukollektiivin todennäköisistä motiiveista salamurhassa, Todettakoon, että asiaa tutkineet suomalaiset Timo T.A. Mikkonen sekä Tapio Kuosma ovat myöhemmn päätyneet käytännössä samoihin johtopäätöksiin kaikessa oleellisessa.

Mikkonen oli toimittaja, juontaja sekä Yhdysvaltojen tuntija, Kuosma on puolestaan oikeustieteiden lisenssiaatti, joka on työskennellyt mm. ulkoministeriössä ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa, Kuosma on myös auktorisoitu kielenkääntäjä mm. englannista suomeen.

Tässä siis todennäköiset motiivit, jotka liittyvät kaikki ulkopolitiikkaan ja sodankäyntiin.

Kennedyn syntinä oli siis:

- Erityisesti ilmatuen antamisesta kieltäytyminen CIA:n esityksen vastaisesti Sikojen lahden maihinnousun tapauksessa oli ensimmäinen.

- Toinen puolestaan oli ydinkokeiden kieltosopimus Neuvostoliiton kanssa.

- Kolmas oli neuvonantajien suosituksen vastaisesti sopia ohjuskriisi Neuvostoliiton kanssa ja olla miehittämättä Kuubaa.

- Neljäntenä puolestaan vuonna 1963 Kennedyn päätös sulkea CIA:n ylläpitämä kuubalaisten kapinallisten harjoitusleiri New Orleansin lähistöllä Pontchartrainjärven pohjoispuolella.

"Tuo kaikki oli täysin vastoin kymmenen vuotta kestänyttä kylmän sodan ulkopolitiikkaa, jonka oli muotoillut Eisenhowerin ulkoministeri John Foster Dulles ja hänen veljensä CIA:n johtaja Allen Dulles. Kennedyhän myös erotti tuon Allen Dullesin.

Lisäksi kesäkuussa 1963 Kennedy piti Washington D.C:n American yliopistossa kesäkuussa 1963 virstanpylväspuheen, jossa Kennedy hahmotteli rauhanomaista rinnakkaiseloa Neuvostoliiton kanssa.

Silti kaikki edellinen kalpenee sen rinnalla, että Kennedy aikoi vetää kaikki sotilashenkilöt Vietnamista. Kansallisen turvallisuusneuvoston salainen muistio totesi jo vuonna 1952, että Kaakkois-Aasian joutuminen kommunistien valvontaan, vaarantaisi USA:n aseman tuon seudun Tyynenmeren saarilla ja uhkaisi vakavasti USA:n turvallisuusetuja Lähi-Idässä."

Totean itse, että yllä olevaa listaa siis yhdistää haukkamainen ulkopolitiikka - nykyään puhutaan haukkojen sijaan uuskonservatiiveista/'neocons', jossa on toimeenpanevana voimana Yhdysvaltojen maailmanlaajuisen valta-aseman ylläpito ja edistäminen, sekä sotateollisen kompleksin taloudellinen menestys. Sotateollisesta kompleksista ja sen aiheuttamasta uhasta demokratialle ja Yhdysvaltojen kansalle puhui ensimmäisenä presidentti Eisenhover jäähyväispuheessaan tammikuussa 1961.

Voi hyvin todeta, että kriisit, epävakaus ja sodat ovat aina olleet ainakin tuolle valtavalle sotateolliselle kompleksille erinomainen asia.