Miksi pormestari - miksi ei?

Share |

Lauantai 8.2.2020 - Juha Vuorio


Oulussa nousi viime vuoden aikana esille kaupunginjohtajan muuttaminen pormestariksi. Asia koskee syvällisellä tavalla sekä hallintorakenteita, poliittisia voimasuhteita että jopa kaupungin julkisuuskuvaa.

Tuo pormestarimalli sisältää ajatuksen, että yhdistämällä kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät yhdelle poliittiselle toimijalle, saataisiin selkeämpi ja virtaviivaisempi päätöksenteko. Tämä voi osittain pitää paikkaansa.

Tuohon on myös yhdistetty ajatus, että pormestari saisi maailmalla, siis Helsingin keskushallinnossa ja mediassa, näkyvyyttä ja uskottavuutta enemmän. Tämän puolestaan en oikein uskoisi toteutuvan. Jokainen voi miettiä, että jos valovoimainen Jan Vapaavuori olisi Oulun pormestari, niin olisiko kaksoisraide nyt valmiina Ouluun saakka. Tuskinpa olisi.

Käytännössä kuntavaalit muuttuisivat pormestarivaaliksi muutaman isoimman puolueen kärkiehdokkaan ympärille. Tällöin kaikki muut 600 – 700 ehdokasta jäisivät entistä enemmän taustalle. Lisäksi tuossa syntyy väärä mielikuva, että pormestari valitaan kuntavaaleilla.

Tosiasiassa pormestari valitaan valtuustossa puolueiden etukäteen keskenään sopimien periaatteiden mukaisesti. Noin teoriassa, mutta jos sattuvat sukset menemään puolueilla ristiin, saattaa tulos myös poiketa sovituista periaatteista ja esitetyistä kärkiehdokkaistakin.

Maailmalla pormestari valitaan usein suoralla henkilövaalilla. Tämä saattaisi olla harkinnanarvoinen asia, mutta nyt se ei ole mahdollista Suomessa.

Nykyinen poliittinen järjestelmämme tuo mielestäni poliittisille puolueille vaalitulosta hyvin vastaavan vaikutusvallan ja näkyvyyden. Näin ainakin Oulussa, jossa puolueet sopivat luottamuspaikkojen jakamisesta kokonaisuutena vaalituloksen mukaisesti.

Tämä ei ole itsestään selvää pormestarimallissa, jossa suurin puolue saisi todennäköisesti lisää vaikutusvaltaa, joka olisi tietenkin muilta puolueilta pois.

Nykyisessä mallissa meillä Oulussa keskeisiä vaikuttajia ovat kaupunginjohtaja, talousjohtaja sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Näiden keskinäiset tehtävänjaot ovat meillä mukautuneet hyvin henkilöiden ominaisuuksiin ja mahdollisuuksiin hoitaa erilaisia asioita. Pormestarimalli puolestaan on uskoakseni hyvin kriittinen yhden ihmisen ominaisuuksille ja vuorovaikutussuhteille.

Oletettavasti tämä mahdollinen pormestarimalli nousee kuntavaaleissa esille tulevia valtuustokausia silmälläpitäen. Nykyisellään malli ei ole siis saanut kovin suurta kannatusta valtuutettujen parissa.

Avainsanat: kunnallinen hallinto